Vanhan talon kunnostamisesta (tai sen yrittämisestä) kertova blogi. Talo kulkee perintönä kolmannessa sukupolvessa. Tarkka rakennusvuosi tuskin koskaan selviää. Maanmittauskuvissa se on ollut jo sotien aikaan ja rakenteet antaisivat viitteitä 30-luvun lopulle.

Talo on toinen niistä paikoista, jossa olen oppinut ne kädentaidon alut, joilla yritän taloa kunnostaa. Koska olen täysin itse oppinut aiheeseen liittyen sekä lisäksi insinööri, ei mitään blogissa julkaistua kannata ottaa tosissaan ja vielä vähemmän siitä kannattaa ottaa mallia.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Piiluparrut olohuoneen kattoon

Autotallissa oli majaillut jo parin kuukauden ajan valmiina olohuoneen ja makuualkovin kattoon tulevat piilutetut parrut. Ennen olohuoneen katon panelointia ne piti siis jotenkin yrittää saada asennettua paikoilleen. Oman haasteensa toi se, ettei jo paneloitujen seinien pintaan viitsinyt enää ruuvata tukilautoja kiinni, joihin parrun olisi voinut nostaa hollille. Piti siis olla muuten luova, koska 100x150x3500 umpipuuparru painaa ihan kohtalaisesti. Nostinkin siis halogenivalaisimen teleskooppijalustan lähes katonrajaan ja nostin parrun toisen pään sen päälle lepäämään. Akkuporakone toiseen käteen, toinen pää parrusta olalle ja varovasti ruuvilla parru kattoon heftiin. Tämä insinöörimäinen tapa yllättävää kyllä toimi ja sain melko kivuttomasti asennettua molemmat parrut kattoon kiinni. Kiinnityksen tein 10 kpl 6 mm ruuveilla, mutta ajattelin vielä varmistaa kiinnityksen kahdella järeämmällä pultilla päistä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti