Vanhan talon kunnostamisesta (tai sen yrittämisestä) kertova blogi. Talo kulkee perintönä kolmannessa sukupolvessa. Tarkka rakennusvuosi tuskin koskaan selviää. Maanmittauskuvissa se on ollut jo sotien aikaan ja rakenteet antaisivat viitteitä 30-luvun lopulle.

Talo on toinen niistä paikoista, jossa olen oppinut ne kädentaidon alut, joilla yritän taloa kunnostaa. Koska olen täysin itse oppinut aiheeseen liittyen sekä lisäksi insinööri, ei mitään blogissa julkaistua kannata ottaa tosissaan ja vielä vähemmän siitä kannattaa ottaa mallia.

torstai 5. tammikuuta 2012

Seinä- ja kattopaneelit

Olohuoneen lisäeristyksen valmistuttua suojasin lattia jo maalauspuuhia varten. Seinä- ja kattopaneeleiksi valitsin Lopen rakennuspuun 150 mm leveän Karhe-paneelin puuvalmiina. Jotkut käyttävät raakalautaa vastaavan seinäpinnan luomiseen, mutta paneelilla homma käy mielestäni helpommin. Pinta ei ole ehkä aivan yhtä latomainen, mutta toisaalta en sellaista pintaa pyrikkään luomaan. Tuotettahan saa myös valmiiksimaalattuna, mutta maalina on vesiohenteinen akrylaattimaali. Halusin perinteitä kunnioittaen käyttää öljymaalia. Maalaustyössä on oma lisätyönsä, mutta koen vaivan sen arvoiseksi.

Puuvalmiina paneelia saa vain pyytämällä sitä etukäteen, koska maalattu versio on kuulemma ns. päätuote. Ystävällistä palvelua Lopen rakennuspuulla, vaikka jouduin pitkittämään noutoa sovitusti useaan kertaan, suosittelen. Kuskasin paneelit peräkärryllä ja loskakelissa oli oma operaationsa saada pitkä paneelit kuljetettua puhtaina perille. Homma kuitenkin onnistui melko hyvin ja panelit ovat nyt valmiina odottamassa maalia pintaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti